Miksi sosiaalityö on avainasemassa hyvinvointialuevaaleissa?

Hyvinvointialuevaalit 2025 ovat tärkeä hetki vaikuttaa Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalveluiden tulevaisuuteen. Sosiaalityö on alueemme hyvinvoinnin perusta, mutta valitettavan usein se jää keskusteluissa terveyspalveluiden varjoon. Se kohtaa jatkuvasti uusia haasteita. Ihmiset tarvitsevat apua monimutkaisissa elämäntilanteissa, ja sosiaalityöntekijät tekevät työtä, jossa jokainen päätös vaikuttaa jonkun arkeen. Mutta kuka puolustaa sosiaalityön arvoja silloin, kun resurssit ovat niukat ja päätöksiä tehdään budjettikirjat edellä?

Sosiaalityö on ihmisten kohtaamista – äänen pitää kuulua paremmin

Sosiaalityössä on kyse paljon muustakin kuin virallisista päätöksistä ja lainsäädännön tulkinnasta. Se on arjen tukemista, kuuntelemista ja ratkaisujen etsimistä yhdessä ihmisten kanssa. Kun perheet kamppailevat toimeentulon kanssa, nuoret tarvitsevat suuntaa elämälleen tai ikäihmiset jäävät yksin, sosiaalityöntekijät ovat niitä, jotka auttavat rakentamaan siltoja parempaan huomiseen. Päätöksenteossa sosiaalityö ei valitettavasti ole keskiössä. Keskustelu keskittyy leikkauksiin, palvelurakenteisiin ja hallinnollisiin uudistuksiin, vaikka todellisuudessa kyse on aina ihmisistä – niistä, jotka tarvitsevat tukea ja niistä, jotka sitä työkseen tarjoavat.

Hyvinvointialueella tehdään päätöksiä, jotka vaikuttavat suoraan ihmisten elämään. Jos sosiaalityön näkökulma puuttuu, riskinä on, että palvelut rakennetaan taloudellisten laskelmien ja terveydenhuollon tarpeiden mukaan. Päätöksentekoon tulee osallistua sosiaalialan ammattilaisten, jotka ovat nähneet haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten arkea ja tietävät, mitä tukea he todella tarvitsevat.

Pohjimmiltaan sosiaalihuollon rooli on ennaltaehkäisevä, kuten myös terveydenhuollossakin. Kun perheet, nuoret, ikäihmiset ja muut haavoittuvassa asemassa olevat saavat ajoissa tukea, vältetään raskaampia ja kalliimpia kriisitilanteita. Lastensuojelun avohuollon tukitoimet voivat estää sijoituksia, ja aikuissosiaalityön avulla voidaan ehkäistä syrjäytymistä ja asunnottomuutta. Ilman riittävää panostusta erityisesti sosiaalityöhön Pohjois-Karjalassa voi kasvaa ongelmia, jotka näkyvät muun muassa eriarvoisuuden lisääntymisenä ja terveyserojen syvenemisenä.

Palveluiden integraatio tarvitsee sosiaalityön osaamista

Sote-uudistuksen ydin on palveluiden integraatio, eli sosiaali- ja terveyspalveluiden parempi yhteensovittaminen. Se ei onnistu ilman sosiaalityön asiantuntemusta. Esimerkiksi päihde- ja mielenterveyspalveluissa sosiaalityöntekijät ovat usein ne, jotka varmistavat asiakkaan kokonaisvaltaisen tuen, eivätkä jätä ihmisiä ”väliinputoajiksi” eri palveluiden välillä. Sosiaalityön ja laajemmin sosiaalihuollon näkökulman huomioiminen hyvinvointialueen päätöksenteossa tarkoittaa, että palveluiden suunnittelu lähtee ihmisten arjen tarpeista, eikä vain hallinnollisista rakenteista.

Myös Pohjois-Karjalassa sosiaalityöntekijöistä on jatkuva pula. Alan vetovoima on todella hyvä. Sosiaalityö on akateeminen oppiaine ja käytännössä nykyään jokainen laillistettu sosiaalityöntekijä on valmistunut vähintään maisteriksi, osa on jopa innostunut väittelemään omasta oppiaineestaan tohtoriksi. Vetovoima ei yllä kuitenkaan hyvinvointialueille asti. Sosiaalityöntekijäpula johtuu käytännössä alan vakavasta kriisistä, joka ilmenee heikkona arvostuksena, rajallisina vaikutusmahdollisuuksina sekä työoloina, jotka ovat joko kuormittavia tai kestämättömiä pitkällä aikavälillä. Jos työolot eivät parane ja palkkaus jää jälkeen, tilanne pahenee entisestään. Samalla kaikkien työntekijöiden pitovoima on keskeisimpiä kysymyksiä hyvinvointialueen tulevaisuuden kannalta. Käytännössä se on monesti työhyvinvoinnin parantamista.

Hyvinvointialueen päättäjät voivat vaikuttaa sosiaalityöntekijöiden saatavuuteen sekä heidän pitovoimaan esimerkiksi työolosuhteita ja palkkausta parantamalla sekä mahdollistamalla riittävät resurssit asiakasmääriin nähden.

Asiantuntijuutta päätöksentekoon

Sosiaalityöntekijät tuntevat palveluiden käytännön haasteet ja tietävät, millaisia muutoksia tarvitaan, jotta ihmiset saavat oikea-aikaista ja vaikuttavaa tukea. Jos päätöksenteossa ei ole sosiaalityön asiantuntemusta, vaarana on, että päätökset perustuvat talouslukuihin ilman ymmärrystä niiden inhimillisistä seurauksista. Tärkeää on, että hyvinvointialueen valtuustossa on sosiaalityön asiantuntijoita. He pystyvät tuomaan päätöksentekoon kokemuksen kautta syntynyttä tietoa siitä, mikä toimii käytännössä ja mikä ei.

Aluevaaleissa ratkaistaan, millaiset sosiaali- ja terveyspalvelut Pohjois-Karjalassa on tulevina vuosina. Kyse ei ole vain rakenteista, vaan ihmisistä, heidän oikeuksistaan ja mahdollisuuksistaan elää hyvää elämää. Äänestämällä voit vaikuttaa siihen, että sosiaalityö saa ansaitsemansa aseman päätöksenteossa. Kun sosiaalityön ääni kuuluu, myös niiden ääni kuuluu, joita ei aina muuten kuulla.

Äänestämällä sosiaalityöhön ja sosiaalialaan panostavia ehdokkaita – erityisesti sosiaalialan työntekijöitä – varmistamme, että alueemme päätöksenteko pohjautuu kokonaisvaltaiseen ihmisten hyvinvoinnin edistämiseen.