Koko Suomessa ja myös Pohjois-Karjalassa mielenterveyden haasteet ovat kasvaneet hälyttävästi. Mielenterveyspalveluiden saatavuus on heikentynyt, ja liian moni jää ilman tarvitsemaansa apua. Tämä näkyy myös lastensuojelussa: kun vanhemmilla ei ole riittävästi tukea, perheet kriisiytyvät, ja lapset sekä nuoret ajautuvat lastensuojelun asiakkaiksi.
Mielenterveyskriisi ei ole vain yksilön ongelma, vaan se kuormittaa koko yhteiskuntaa – ja erityisesti julkisia palveluita. Pohjois-Karjalassa on nyt aika toimia. Aluevaalit ovat tilaisuus valita päättäjiä, jotka ymmärtävät tilanteen vakavuuden ja haluavat rakentaa toimivaa mielenterveystukea yhteistyössä kuntien, seurakuntien ja järjestöjen kanssa.
Mielenterveysongelmien hoito ei voi olla vain terveydenhuollon varassa. Järjestelmä, jossa apua saa vasta, kun tilanne on vakava, on kallis ja tehoton. Sen sijaan meidän tulee vahvistaa matalan kynnyksen tukea ja varmistaa, että jokainen apua tarvitseva saa sen ajoissa. Tämä onnistuu vain yhteistyöllä.
Pohjois-Karjalassa monen lastensuojelun asiakkuuden taustalla on mielenterveyden haasteet. Kun vanhemmat voivat huonosti, lapset kärsivät. Monesti lasten ja nuorten ongelmat johtuvat perheen kokonaisvaltaisesta kuormituksesta – taloudellisista vaikeuksista, päihdeongelmista ja mielenterveyden haasteista. Toisaalta lapset ja nuoret eivät saa riittävää apua terveydenhuollosta heidän omiin mielenterveydenongelmiinsa ja nämä kaatuvat lastensuojelun syliin.
Jos haluamme vähentää lastensuojelun tarvetta, meidän täytyy panostaa lasten, nuorten ja perheiden mielenterveyden tukemiseen. Tämä tarkoittaa perhetyön ja vanhemmuuden tuen vahvistamista, terapian ja keskusteluavun helpompaa saatavuutta sekä perheiden varhaista tukemista ennen kuin tilanne ajautuu kriisiin.
Hyvinvointialueelle tarvitaan päättäjiä, jotka ymmärtävät, että mielenterveysongelmien ehkäisy on yhtä tärkeää kuin niiden hoitaminen. Mielenterveyskriisi ratkeaa vain laajemmalla yhteistyöllä kuntien, seurakuntien ja järjestöjen kanssa. Lastensuojelun kuormituksen vähentäminen vaatii panostuksia perheiden mielenterveyteen.
Jos haluamme Pohjois-Karjalasta hyvinvoivan alueen, meidän on varmistettava, että jokainen saa mielenterveysapua silloin, kun sitä tarvitsee. Nyt on aika tehdä päätöksiä, jotka tukevat ihmisiä – ei vasta silloin, kun he ovat jo kriisissä, vaan silloin, kun apu voi vielä estää ongelmien syvenemisen.
