Vanheneminen on väistämätön osa elämäämme, ja se tuo mukanaan monenlaisia ajatuksia ja tunteita. Vanhustenhoito on yhä enemmän uhattuna leikkausten ja resurssipulan takia. Kun katson ympärilleni, näen monia ikäihmisiä, jotka elävät aktiivista ja merkityksellistä elämää. He osallistuvat yhteisön toimintaan, käyvät retkillä ja pitävät yhteyttä läheisiinsä. Tämä on hienoa, ja se kertoo siitä, että hyvät vanhuusvuodet ovat mahdollisia. Mutta entä sitten, kun arjesta tulee liian raskasta? Kun muistisairaus iskee tai fyysinen kunto heikkenee? Tällöin tarvitaan apua ja tukea, ja juuri tässä kohtaa hyvinvointialueen rooli korostuu.
Pohjois-Karjalan hyvinvointialue on vastuussa siitä, että kaikki asukkaat saavat tarvitsemansa palvelut riippumatta iästään tai terveydentilastaan. Valitettavasti todellisuus on monesti karumpi. Ikääntyminen aiheuttaa epävarmuutta ja pelkoa monille, jotka tietävät, että heidän vanhuutensa saattaa olla täynnä haasteita. Kun ajattelen läheisteni vanhenemista Pohjois-Karjalassa, haluaisin uskoa, että he voivat elää viimeiset vuotensa turvallisesti ja arvokkaasti. Toivon, että jos he tarvitsevat apua, sitä on saatavilla ilman pitkiä odotusaikoja tai byrokraattisia taisteluja. Haluaisin, että voin luottaa siihen, että hyvinvointialueemme tukevat ikääntyviä tässä maakunnassa, vaikka he eivät pystyisikään enää hoitamaan kaikkea itse. Nyt tämä luottamus horjuu.
Hyvinvointialueiden rahoituksesta leikataan, ja palvelujen saatavuus heikkenee. Tämä koskettaa suoraan meitä kaikkia. Jokainen meistä tulee joskus vanhaksi, ja jokaisen meistä tulisi voida luottaa siihen, että yhteiskunta on läsnä silloin, kun apua tarvitaan. Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella on nyt mahdollisuus tehdä erilaisia valintoja. Sen sijaan, että leikattaisiin kriittisistä palveluista, voitaisiin panostaa niiden kehittämiseen ja parantamiseen. Tämä vaatisi poliittista rohkeutta ja pitkäjänteistä suunnittelua, mutta se olisi investointi tulevaisuuteen. Hyvät vanhustenpalvelut vahvistavat yhteisöä ja luovat turvaa kaikille ikäryhmille.
Millaista vanhuutta haluamme Pohjois-Karjalassa?
Ajatellaanpa tavallista arkea: kuinka moni ikääntyvä voi luottaa siihen, että saa kotihoidossa tukea silloin kun tarvitsee? Voidaanko taata, että vanhus pääsee hoivakotiin ilman loputonta byrokratiaa, kun kotona ei enää pärjää? Saavatko muistisairaat ihmiset inhimillistä hoitoa, joka perustuu heidän omiin tarpeisiinsa eikä ainoastaan säästötoimenpiteisiin?
Meidän pitäisi rakentaa järjestelmää, jossa apua on saatavilla silloin, kun sitä tarvitaan – ei vasta sitten, kun tilanne on kriisiytynyt. Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella on mahdollisuus olla edelläkävijä, mutta se vaatii rohkeutta tehdä toisin. Se vaatii sitä, että budjettikirjojen sijaan katsomme ihmisten tarpeita ja mietimme, miten vanhustenhoito järjestetään arvokkaasti ja kestävästi.
Kun puhumme ikääntyneiden palveluista, kyse ei ole vain vanhuksista. Kyse on myös heidän läheisistään, omaisistaan, perheistään ja jopa tulevista sukupolvista. Jos palvelut eivät toimi, hoivavastuu kaatuu entistä enemmän omaisten ja läheisten harteille. Samalla sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset uupuvat kohtuuttoman työtaakan alla.
Onko tämä se Pohjois-Karjala, jonka haluamme? Vai voisimmeko päättää toisin – rakentaa alueen, jossa vanhuus ei ole epävarmuuden ja pelon aikaa, vaan elämänvaihe, jossa ihmisarvo ja itsenäisyys säilyvät mahdollisimman pitkään?
Päätökset tehdään nyt
Vanheneminen ei ole vain yksilöllinen asia, vaan syvästi yhteiskunnallinen. Se, miten kohtelemme vanhuksiamme, kertoo paljon siitä, millainen yhteiskunta haluamme olla. Pohjois-Karjalassa on mahdollisuus luoda malli, jossa vanhuus ei ole pelkojen ja epävarmuuden aikaa, vaan turvallinen ja arvokas elämänvaihe. Tämä vaatii meiltä yhteistä työtä, poliittista tahtoa ja sitoutumista yhteiseen hyvään. Kun ajattelen omaa vanhenemistani Pohjois-Karjalassa, toivon, että voin katsoa tulevaan ilman pelkoa. Toivon, että yhteisöni ja hyvinvointialueeni ovat läsnä silloin, kun tarvitsen apua. Ja toivon, että voimme yhdessä luoda tulevaisuuden, jossa vanhuus on kaikille turvallinen ja arvokas ajanjakso.
Hyvinvointialuevaaleissa 2025 päätetään juuri näistä asioista. Kuka päättää, millaista vanhuutta Pohjois-Karjalassa eletään? Se, joka päättää rahoituksesta ja palveluista. Siksi on tärkeää, että päättäjiksi valitaan ihmisiä, jotka tuntevat sosiaali- ja terveydenhuollon todellisuuden ja jotka haluavat rakentaa hyvinvointialueen, jossa kenenkään ei tarvitse pelätä vanhenemista.
